tiistai 29. lokakuuta 2013

Verisuonikirurgien tuore tutkimus - MS-taudissa selkeästi hidastunut virtaus kaulanlaskimoissa

JOURNAL OF VASCULAR AND INTERVENTIONAL RADIOLOGY julkaisi vastikään laajan italialaistutkimuksen, missä mitattiin katetri venografialla veren virtaamista MS-potilaiden ja verrokkien kaulan laskimoissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin laskimoiden pallolaajennuksen vaikutuksia verenvirtaukseen. Tutkimusta johti Catanian yliopiston verisuonikirurgi, Pierfrancesco Veroux.

Tutkimus vahvisti sen seikan, että MS-tautiin liittyy hidastunut virtaus ja tässä tutkimuksessa se vahvistettiin mittaamalla jugularlaskimoiden tyhjentymisaikaa. Virtaus mitattiin kaikkiaan 313 MS-potilaalta ja 12 kontrollilta, joilla oli eri diagnoosi jonka yhteydessä katetri venografia suoritettiin. Potilaiden jugularlaskimoiden tyhjennysajat määrittyivät seuraavasti:

alle 4 sekuntia   -->    normaali arvo
4 - 6 sekuntia   -->  hieman hidastunut virtaus
yli 6 sekuntia    --> vakavasti hidastunut virtaus

Kontrolliryhmässä laskimoiden tyhjentymisaika jäi alle neljään sekuntiin eli normaali arvoksi. MS-diagnosoiduilla sen sijaan tyhjentymisaika oli jo selkeästi pitempi ja n. 90 %:lla MS-potilaista mittaus osoitti joko hieman tai vakavasti hidastunutta virtausta. Tutkijoiden mukaan objektiivinen mittaus varjoainekuvauksella sellvästi osoitti, että MS-taudissa jugularvirtaus on hidastunut.

Tutkimuksen toinen,  todella kiinnostava ja mielestäni tärkeä tutkimusanti oli se, että miten hyvin pallolaajennus korjaa heikentynyttä virtausta. Tutkijat havaitsivat että "lievässä virtausongelmassa" hoito toimi selvästi paremmin, ja pallolaajennuksen vaikutus virtaukseen suotuisampi. Sen sijaan "vakavasti hidastanuneen virtauksen" kohdalla pallolaajennuksen vaikutus oli jo heikompi ja noin kolmanneksella tästä ryhmästä virtausongelma säilyi sitkeästi. Vastaavasti noin 35-40 %:lla virtausongelma saatiin korjattua niin, että jugularlaskimo tyhjentyi normaalissa ajassa.

Lisää tällaista tutkimusta ja toivon mukaan tutkijat löytävät pallolaajennusta tehokkaampia keinoja virtauksen korjaamiseksi.

Alla kuvaa tutkimuksesta. Vasemmalla potilaan laskimossa ahtauma ja oikeassa kuvassa onnistunut korjaus.





torstai 10. lokakuuta 2013

ALUSTAVA KYSELY SUOMALAISILLE OPEROIDUILLE - KOKEMUKSIA TOIMENPITEESTÄ


On erittäin vaikea sanoa, että kuinka monta suomalaista on käynyt laskimo-operaatiossa, koska kukaan ei aktiivisesti seuraa tilannetta, eikä myöskään kukaan terveystoimijakaan ole kerännyt tietoa,  esimerkiksi operaatioiden vaikutuksista. CCSVI finland ryhmässä käytyjen keskustelujen myötä on karkeasti tiedossa, että mihin oireisiin operaatio on auttanut (mutta ei kaikilla) tai kaunko toimenpiteen mahdolliset hyödyt ovat kestäneet. Vastikään teimme alustavaa kartoitusta ryhmässä, siis yksinkertaista kyselyä siitä että miten operaatio vaikutti ja kaunko toimenpiteen hyödyt ovat säilyneet.

Tämä ei luonnollisestikaan ole tieteellisiä kriteerejä täyttävä kysely, vaan enemmänkin pintaraapaisu joka hieman valottaa ihmisten kokemuksia tehtyjen operaatioiden suhteen. Kyselyjä katsoessani ehkä tärkeimpiä huomioita olivat seuraavat:

- kärjistäen vastaajat jakaantuivat ääripäihin: esimerksiksi havaittujen hyötyjen suhteen muodostui ryhmä jolla ei havaittua vaikutusta/tai pieni vaikutus (kahden taulukon tietoja yhdistellen 8 vastasi että "ei havaittua vaikutusta") ja toisessa ääripäässä ryhmä, jolle operaatio merkitsi isoa käännettä ja vaikutusta, optimaalisin vaikutus oli MS-oireiden katoaminen tyystin (5 vastaajaa)

- myös hyötyjen keston suhteen vastaajat jokseenkin jakaantuivat "ei hyötyä"/"lyhyt vaikutus" ryhmään ja toisessa ääripäässä "pitkä / "pysyvämpi" hoitotulos. Tässä kyselyssä oli rohkaisevaa havaita, että melkein puolella (11 operoidulla) hoitotulos oli säilynyt jo vähintään 2 vuotta. (plasebo selitys ei uskottava).

- operaatio vaikutti todella laajaan oirekirjoon, joten kirjasimme vain eniten mainitut. Erittäin monella operaatio vaikutti laajasti, jopa 10 eri oireeseen (ks. taulukko)

- pohdimme ryhmässä, että laajemmalla kartoituksella saisi varmasti paljon enemmänkin irti aiheesta. Tämäkin pieni kysely vahvisti sitä käsitystä, että operaatio näytti tehoavan paremmin vähemmän aikaa sairastaneilla - tosin poikkeuksia oli tässä suhteessa.


kysely 1 "operaatoin hyötyjen kesto"




Kysely 2 "operaation hyötyjen pistetys, oma arvio"


 Kysely 3 "Mihin oireisiin operaatio vaikutti?" (muutin excell muotoon, ja kuvassa vain osa dataa)

Kuvassa kahdeksan operaatiosta hyötyneen potilaan kokemuksia siitä, mihin oireisiin toimenpide vaikutti. Vaimoni vastaus 1. pystysarakkeessa.


maanantai 7. lokakuuta 2013

LISÄÄ TIEDEKRITIIKKIÄ SUOMALAISESTA CCSVI TUTKIMKSESTA

Jo toinen tiedekritiikki julkaistu epäonnistuneeseen suomalaistutkimukseen, missä dopplermittauksessa ei tunnistettu CCSVI:tä, tai edes refluksia laskimossa. Italialais asiantuntija E.Menegatti kirjaimellisesti ampuu suomalaistutkimuksen alas, koska suomalaistutkimuksessa tutkijoilla ei ollut CCSVI tutkimusprotokollaan koulutusta / harjoittelua.. eikä suomalaistutkijat käyttäneet CCSVI tutkimukseen hyväksyttyä dopplermetodia . Ironista on se, että suomalaistutkijat kritisoivat dopplertutkimusta siitä, että se ei ole toistettavissa.. eivätkä käyttäneet tutkimusmetodia, joka mahdollistaisi toistettavuuden.



keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Tiedekritiikki: Suomalaisen CCSVI tutkimuksen ongelma


Keväällä 2011 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa kaksi eri tutkijaa (suomalainen ja japanilainen) kartoittivat 80 MS-diagnosoidun ja 40 terveen verrokin kaulalaskimoiden virtauksia ja pyrkivät tunistamaan CCSVI:n. Tutkimuksen lopputulos oli kutakuinkin se, että eri CCSVI kriteerejä ei tunnistettu kuin murto-osalla kaikista tutkittavista ja CCSVI:n olennaisinta ilmiötä "takaisinvirtausta" ei todettu käytännössä ollenkaan. Lisäksi tutkijoiden tulokset poikkesivat toisistaan ja tutkimuksen päätelmässä kyseenalaistetaan dopplermetodin soveltuvuus CCSVI:n diagnosoinnissa.

Suomalaistutkimuksen tiivistelmä: Doppler Ultrasound Examination of Multiple Sclerosis Patients and Control Participants: Inter-observer Agreement and Association with Disease


Avain-lehden artikkelin  (7/2011 s. 44-45) otsikossa todetaan että "laskimoahtaumat yleisiä koko väestössä" ja tästä syntyy väistämättä käsitys, että MS-diagnosoiduilla ja muulla väestöllä ei ole eroavaisuuksia kaulanlaskimoiden rakenteissa tai virtauksissa.


Nyt suomalaistutkimusta on kritisoitu (Radak ym. Journal of Vascular and Endovascular surgery) ja mielestäni kritiikki tuo esille juuri ne tärkeimmät seikat, mistä on ollut laajemminkin puhetta CCSVI tutkimuksissa:
- ovatko ultraäänitutkijat saaneet erillistä koulutusta ja harjoittelua CCSVI:n diagnosointiin?
- diagnosoinnissa käytetty välineistö
- tuloksen varmistaminen muilla metodeilla ja kritiikissä viitattiin kateteri-venografiaan, millä saadaan huomattavasti tarkemmin ja luotettavammin tietoa (mm. paineen mittaus)

Tiedevastine (Radak ym 2013):


Tuo ultraäänikuvantaminen CCSVI:n suhteen on ilmeisen tärkeä seikka ja melkein järjestään aiheesta luennoivat asiantuntijat korostava sen merkitystä: esimerkiksi italialaskirurgi P.Bavera kirjoitti aiheesta "American Journal of neuroradiologyyn" (maaliskuu 2013) otsikolla "Training and Learning Curve in Chronic Cerebrospinal Venous Insufficiency Assessment"  Artikkelissan Bavera totesi että hänen CCSVI löydösprosenttinsa on n. 90 % MS-tautia sairastavilla ja painotti koulutuksen merkitystä.

Suomessa on aivan varmasti erittäin korkea asiantuntijuuden taso verisuonien suhteen ja olisi erittäin toivottua, jos suomalaistutkijat tekisivät uuden tutkimuksen - mutta ei samalla tavalla kuin 2011 toteutettu. Muutamien lääkärien lähettäminen esimerkiksi Italiaan perehtymään CCSVI:n kuvantamiseen olisi jo hyvä lähtökohta.

Pakko vielä erikseen mainta D.Radek:n tutkimusryhmän tutkimuksesta, mikä julkaistiin huhtikuussa 2013. Tutkimuksessa 72 MS-potilaalle. Operaation jälkeen todettiin mm. muutoksia verenvirtauksessa, EDSS arvon tilastollisesti merkittävä kohentuminen, ja ylipäätään tilanteen kohentumisesta raportoi noin puolet operoiduista:
"Postoperative gradient pressure decreased, in internal jugular vein (IJV) significantly (P < 0.05). Re-stenosis appeared in 5.3% of patients. EDSS score was significantly improved (P < 0.01) and about half of patients reported significant or mild improvement in disease status and none of them worsening of symptoms"

linkki: Percutaneous angioplasty of internal jugular and azygous veins in patients with chronic cerebrospinal venous insufficiency and multiple sclerosis: early and mid-term results