torstai 29. toukokuuta 2014

CCSVI tiedesota - Italiassa neurologia taipumassa?




Olen mielenkiinnolla seurannut Zambonin tiedelöydöksen myötä syntynyttä tiedesotaa, mikä on jatkunut jo noin neljän vuoden ajan. Aikaa myöten itselleni on vahvistunut käsitys siitä, että tiedekin on paljolti sosiaalisesti rakentunutta eli tiedeyhteisöt päättävät loppujen lopuksi mikä on hyväksyttyä tiedettä ja mikä ei. MS-tauti on perinteisesti ollut neurologian piiriin kuuluva sairaus, ja sairaudesta rakentunut tiedekäsitys on vuosikymmenien aikana muotoutunut neurologisen tiedeyhteisön piirissä. Kun 2009 maailmalla nousi voimakkaasti esille verenvirtaukseen ja laskimopoikkeavuuksiin painottunut tiedelöydös, niin tämä ei yksinkertaisesti sopinut vallalla olevaan tiedekäsitykseen - siitäkään huolimatta on aiemmissa tutkimuksissa (ajalta ennen CCSVI löydöstä) on todettu lukuisia seikkoja, jotka osoittavat verenvirtauksen / verisuoniston osuuteen sairaudessa (mm. hidastuntu virtaus keskushermostossa, MS leesioiden verisuoniyhteys). Tiedesota näkyy käytännössä usealla eri tavalla, mutta ehkäpä yksi merkittävimmistä ilmiöistä on tiedeyhteisön keskinäinen "rivien tiivistyminen". Tällä tarkoitan sitä, että omaa tiedenäkemystä vahvistetaan ja sitä uhkaavaa tiedehypoteesiä heikennetään. Tästä yksi esimerkki on oman alan tiedejulkaisuissa olevien tutkimustuloksien ja artikkelien valikoituminen; neurologian julkaisuissa CCSVI:n osalta on valikoitunut pääasiassa negatiiviset tutkimuslöydökset ja tämä luonnollisesti vahvistaa oman tiedesektorin näkemystä asiasta. Vastaavasti kolikon toinen puoli on positiivisen tutkimusdatan kerääntyminen tiettyihin julkaisuihin verisuoni/radiologia sektorilla.

Ehkä kuuminta tiedesotaa asiassa on käyty Italiassa viimeisen parin vuoden aikana ja täytyy tunnustaa, että tunsin valonpilkahduksia mielessäni, kun eilen luin uutisointia Italiasta. Ferraran yliopistolla kaksi päivää sitten (27.5 2014) pidetyssä tiedeseminaarissa oli paikalla noin 300 lääketieteen edustajaa ja tilaisuus keskittyi CCSVI:n ja MS-taudin ympärille. Seminaarissa oli ollut varsin poleeminen sävy kun professori Zamboni esitteli tutkimustuloksiaan ja Ferraran yliopiston neurologian yksikön johtaja Enrico Granieri puolusti perinteistä tiedenäkemystä. Mutta seminaarin lopputulos oli mielestäni mukava yllätys, sillä  neurologi Granieri oli myöntynyt siihen, että CCSVI tulisi nähdä yhtenä suurimmista riskitekijöistä MS-taudissa. Lisäksi prof. Granieri oli pyytänyt Zambonilta lupaa saada käyttäää ja esitellä CCSVI tutkimusdataa tulevissa konferensseissa. Myös paikalla ollut patologian professori Louis Cavazzini oli vahvistanut että laskimoiden ja verenvirtauksen merkitys MS-taudissa on ilmeinen ja tulevissa tutkimuksissa tähän tulisi panostaa.

Olen jo pitempään pohtinut, että asennemuutos tiedekentällä lähtee Italiasta ja perustan ajatukseni siihen, että siellä on tuotettu todella paljon tieteellistä tietoa aiheesta ja asiaa tutkivien asiantuntijoiden määrä on ollut selkeästi kasvussa. Edellä kerrottu on myös tärkeä osoitus siitä, että tiedekenttien tulisi käydä tiededebaattia ja pyrkiä tekemään yhteistyötä - muutoin on todella vaikea nähdä muuta kuin oman tiedeyhteisön näkemykset.

Linkki: http://www.estense.com/?p=388258


tiistai 27. toukokuuta 2014

SPECT-KUVANTAMINEN MITTAA VERENVIRTAUKSEN MUUTOKSET MS-AIVOISSA OPERAATION JÄLKEEN

Professori Zambonin esitteli helmikuussa 2014 San Fransciscossa tutkimusryhmänsä uusia tutkimustuloksia, mitkä liittyvät erittäin tärkeään asiaan - aivojen verenvirtaukseen. Haastattelussa Zamboni kertoo, että CCSVI:ssä yksi keskeisimpiä ilmiöitä on keskushermoston virtauksen heikkeneminen, mikä MS-taudin osalta on todettu useissa tutkimuksissa. Italialaisryhmä on nyt hyödyntänyt SPECT- ja PET-kuvantamista antamaan uutta tietoa CCSVI:n ja verenvirtauksen suhteista. Zamboni toteaa haastattelussa, että ovat saaneet uutta ja tarkempaa tietoa virtauksista. Erityisen kiinnostava oli heidän tekemä pienimuotoinen pilottitutkimus, minkä tulos oli se, että ahtautuneiden laskimoiden (siis kaula ja azygos) pallolaajennus heijastui aivojen verenvirtaukseen korjaavasti. Zamboni puhuu haastattelussa myös vähentyneestä hapen ja glukoosin merkityksestä aivokudoksen / myeeliä tuottavien oligodendrosyyttisolujen osalta + muuta kiinnostavaa.

Mielestäni todella tärkeää tutkimusta jälleen, sillä lisää MITATTAVAA tietoa todellakin tarvitaan osoittamaan miten CCSVI heijastuu ihmisen aivoihin / MS-tautiin ja mitä vaikutuksia ahtautuneiden laskimoiden operoinnilla on niin verenvirtauksen kuin MS-oireidenkin osalta.

LINKKI:  Dr. Paolo Zamboni Discusses Perfusion  



perjantai 9. toukokuuta 2014

TUTKIMUSTULOS (5/2014): PALLOLAAJENNUS NÄKYY MS-POTILAALLA VERIARVOJEN MUUTOKSINA




Blood Coagulation and Fibrinolysis tiedejulkaisun toukokuun numerossa raportoidaan italialaistutkimuksesta (ei Zamboni) missä kartoitettiin 110:n MS-potilaian veriarvoja ennen ja jälkeen operaation (1,3,6,9,12,15 ja 18 kk). Tutkimuksen päätulos oli lyhyesti todettuna se, että pallolaajennus näkyi tilastollisesti merkittävästi veren hyytymis- ja tiettyjen endoteelin toimintahäiriö arvojen suhteen. Kyseiset arvot korjaantuivat kutakuinkin samalle tasolle kuin terveillä kontrolleilla. Edelleen kiinnostavaa (myös tutkijoidenkin mielestä) oli se, että näiden arvojen korjaantuminen näkyi myös MS-potilaan tilan kohentumisena, siis hyvänä hoitovasteena. Huomionarvoista on toki sekin, että tutkimuksessa ei todettu erityisiä komplikaatioita operaatioiden osalta.

Alla olevassa taulukossa laboratoriomittausten muutokset, sekä MS-potilailta että kontrolleilta:



Mielestäni jälleen todella tärkeää uutta tietoutta, joka osaltaan tuo lisävaloa laskimoiden operoinnin vaikutuksiin. Kaiken järjen mukaan plasebolla ei ole  mitään tekemistä näiden muuttuneiden arvojen suhteen, vaan kyseessä on objektiivisesti mitattavia arvoja.

Tutkimuksessa paljon muutakin kiinnostavaa tekstiä. Alla oleva havainto on paljolti saman suuntainen kuin Zambonin toteamus vuodelta 2009 (eli hoito kannattaisi tehdä varhaisessa vaiheessa)



Tutkimuksen loppukaneetti painottaa pallolaajennuksen ja sen myötä muuttuneiden veriarvojen merkitystä neurologisten oireiden suhteen.



Linkki tutkimustiivistelmään: Endovascular treatment of chronic cerebro spinal venous insufficiency in patients with multiple sclerosis modifies circulating markers of endothelial dysfunction and coagulation activation: a prospective study