torstai 24. syyskuuta 2015

Rohkaiseva kliininen tutkimus (Journal of Multiple Sclerosis & Neuroimmunology)

Olen aikaisemmin lukenut tästä vajaa vuosi sitten julkaistusta kliinisestä tutkimuksesta (Denislic ym 2014)  lähinnä tiivistelmän ja nyt löysin koko artikkelin Journla of Multiple Sclerosis & Neuroimmunologysta. Tutkimuksessa kartoitettiin 72 MS-potilaan (20 relapsoivaa ja 52 SP ja PP potilasta) laskimoahtaumien operoinnin vaikutuksia vuosi toimenpiteen jälkeen. Tutkimuksessa tutkituista MS-potilaista kaikilla todettiin laskimoahtaumia jugular / azygoslaskimoista, mitkä korjattiin pallolaajentamalla:


Vuoden kuluttua tehdyssä kartoituksessa mitattiin toimenpiteen vaikutuksia mm. EDSS arvoihin, fatiikkiin, kognitiviisiin toimintoihin,  virtsarakon toimintaan ja elämänlaatuun. Tulokset olivat rohkaisevia, sillä tutkijat mittasivat tilanteen keskimääräistä  korjaantumista eri oireiden osalta ja potilaiden elämänlaadun myös:

"Disability measured by the EDSS scale showed a significant (25%) improvement in RR patients (p < 0.001). In the SP-PP group of MS patients with higher disability (mean 5.53, SD 1.61) comparing to RR group (mean 3.05, SD 2.05) before PTA after angioplasty changes were not observed. "

--> RR-tautimuotoa sairastavilla EDSS arvo parantui merkittäväksti, mutta ei progressiivista tautimuotoa sairastavilla

The mean value of FSS score in RR group decreased significantly from 3.68 (SD 1.82) to 2.60 (SD 1.11) after PTA procedures (p < 0.001). In contrast to RR group SP-PP groups of MS patients higher starting-point of fatigue was noted - mean value 5.15 (SD 1.43). Also in this group of patient significant amelioration of fatigue was recorded (p < 0.001). 

--> Fatiikin väheneminen todettiin tilastollisesti merkittäväksi, niin RR kuin progressiivisessa ryhmässä.

The results of QoL in RR and SP-PP groups of patients assessed by VAS are demonstrated in Figure 4. An important amelioration of VAS was obtained in the RR group (p < 0.005) as well as in the SP-PP group (p < 0.001)

--> Elämänlaatu pisteytys oli parantunut merkittävästi RR ja progressiivisessa ryhmässä.

The results of testing bladder dysfunction using OAB-V8 questionnaire are shown in Figure 6. There was an important decrease of bladder dysfunction in both groups of patients (RR group p < 0.02 and in SP-PP group p < 0.001).

--> Virtsarakon toimintakyky oli parantunut merkittävästi RR ja progressiivisessa ryhmässä.


Tutkimuksen loppupohdinnassa tutkijat kirjoittavat, että MS-taudin nykyinen hoito lääkityksillä ei ole kokonaisuudessaan riittävä ja esittäväkin verenvirtausta korjaavan toimenpiteen otettavaksi osaksi MS-taudin hoitoa, koska se on turvallinen ja lähes ilman sivuvaikutuksia.

There is no doubt that the treatment of MS is still deficient. The proposed first-line disease-modifying therapy - interferon beta and glatiramer acetate, has approximately 29-32% of efficacy in the treatment of RR patients [36]. Furthermore, there is no proper treatment for the progressive course of MS. It is important to declare that the endovascular procedures are safe with rare side effects


sunnuntai 20. syyskuuta 2015

YLE:n Aamusydämellä ohjelmassa..

Tänään 20.9 YLE:n Aamusydämellä ohjelmassa oli vieraina kaksi MS-potilasta, joilla hoitovaste laskimo-operaatiohin on ollut poikkeuksellisen hyvä. Haastatellut Heidi ja Katja kertovat ohjelmassa avoimesti sairaudestaan, CCSVI:stä ja elämästä 2010 tehdyn operaation jälkeen.

Ohjelma on nähtävissä YLE areenasta:  Aamusydämellä 20.9 2015




Luultavasti ohjelman tiimoilta monilla MS-potilailla herää ajatuksia ja kysymyksiä. Nostan muutaman, mielestäni tärkeän asian pinnalle:

1) Tutkimuksellisesti CCSVI on monelta osin vielä kesken
- tutkimustulokset ovat kärjistäen jakautuneet puolesta ja vastaan. Esimerkiksi yksi suurimmista ongelmakohdista on liittynyt CCSVI:n diagnosointiin ja tutkijat ovat esittäneet tämän johtuvan paljolti tutkimusmenelmien kirjavuudesta.

2) Osa hyötyy, osa ei
- kliinisissä tutkimuksissa on esitetty erilaisia arvioita operatioiden hyödyistä; tulokset ovat vaihdelleet 0 % - 75 % operoiduista hyötyy mitattavasti toimenpiteistä. Itselleni on muodostunut sellainen käsitys, että tässäkin tulosten kirjavuus selittyy osaltaan erilaisiin tapoihin tehdä tutkimusta. Todennäköisesti yksi merkittävimmistä asioista on se, että saadaanko toimenpiteellä korjattua laskimovirtausta ja siten myös verenvirtausta (ja myös selkäydinnesteen) keskushermostossa. Pallolaajennus näyttää olevan edelleen huomattavalle osalle potilaista riittämätön toimenpide (ks esim. http://ccsvi-erkki.blogspot.fi/2013/10/verisuonikirurgien-tuore-tutkimus-ms.html). Näin ollen toimenpiteidenkin suhteen tarvitaan edelleen tutkimustyötä ja kehittämistä.

3) Tavoitteena paikallinen hoito
- lääketieteellisessä turismissa on omat ongelmakohtansa. Mielestäni hoidon tulisi tapahtua paikallisesti, jotta toimenpiteelle olisi kunnollinen jatkoseuranta. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa hoito kuuluu julkisen terveydenhoidon piiriin. Odotamme mielenkiinnolla Italian laajan plasebokontrolloidun tutkimuksen tuloksia (loppukeväästä 2016 todennäköisesti).


torstai 10. syyskuuta 2015

Tutkimusjulkaisu: klamydia bakteeri mahdollisesti CCSVI poikkeavuuksien takana?

Journal of Multiple Sclerosis julkaisi kiinnostavan artikkelin, jonka otsikko oli "Role of Chlamydophila pneumoniae in the Pathogenesis of Chronic Cerebrospinal Venous Insuffiency in Patients with Multiple Sclerosis".  Artikkelin tutkijoista kolme näkyi olevan Italiasta Ferrarasta, missä myös Paolo Zambonin tutkimusryhmä toimii ja yksi oli Yhdysvalloista.




Julkaisun ydin keskittyy pohtimaan, että mistä Zambonin löytämät CCSVI laskimopoikkeavuudet johtuvat. Zambonin tutkimusryhmän ja myös laskimosairauksien järjestön (Union of Phlebology) mukaan poikkeavuuksien taustalla olisi sikiövaiheen kehityshäiriöt. Nyt julkaistussa artikkelissa tutkijat puoltava sitä näkemystä, että poikkeavuuksien taustalla olisi klamydia bakteerin aiheuttama infektio:




Myös Australilainen laskimoasiantuntija Paul Thibault esitti 2012 hypoteesissään samaa: "Multiple sclerosis: a chronic infective cerebrospinal venulitis?"  Thibault pohdiskelee, että laskimo-operaation rinnalla antibioottihoito (klamydia infektio) saattaa tuoda parempia tuloksia: 



Monet asiat ovat siis edelleen epäselviä ja paljolti kiistanalaisia. Tutkimuksia siis tarvitaan!

Vaikkakin tämän tuoreen julkaisun sävy oli aika kriittinen CCSVI:n suuntaan.. pidän julkaisua osaltaan hyvin tärkeänä. Mielestäni tuo tuotos osoittaa, että olisi todellakin tarvetta poikkitieteelliselle yhteistyölle, jotta kaikki palaset saadaan paikoilleen. Eri tieteenalojen välinen yhteistyö on ollut myös Zambonin voimakas toive alusta alkaen.

Odotan mielenkiinnolla, että kommentoiko Zambonin ryhmä tätä klamydia hypoteesi julkaisua.


PS. Zamboni kommentoikin twitterissä suitsuttavaan tyyliin juuri julkaistua paperia !