lauantai 20. elokuuta 2016

KONTROLLIKÄYNTI ELOKUU 2016


Marjan toisesta CCSVI operaatiosta on nyt noin neljä kuukautta ja tässä hieman kerrontaa siitä missä mennään. Tämän vuoden alussa iskeneen pahenemisvaiheen myötä halusimme tarkistaa Marjan jugulaarilaskimoiden tilanteen. Varasimme siis huhtikuussa ajan samalle klinikalle Varsovaan, missä Marja ensimmäisen kerran operoitiin 2010. Klinikalla tehdyissä tutkimuksissa osoittautui, että samaan operoituun laskimoon oli tullut uudelleen ahtautuminen. Sen lisäksi kardiologi löysi toisenkin ahtauman oikean solisluun alapuolelta. Operaatio kesti tällä kertaa hieman pidempään, koska operoinut lääkäri joutui käyttämään ns. cutting balloon menetelmää saadakseen ahtaumat korjattua. Hän totesi operaation jälkeen, että kaikki sujui hyvin, vaikkakin haasteitakin oli. 

Hoidon vaikutuksen Marja huomasi pikkuhiljaa ja etenkin siinä vaiheessa kun hän alkoi jälleen urheilemaan. Operaation jälkeen piti malttaa 1,5 kuukautta, ennen kovempaa harjoittelua. Treenaus aloitettiin jälleen punttiharjoittelulla ja kestävyystreeni käynnistyi "sauvarinne treenillä". Me asumme laskettelurinteiden kupeessa, joten meillä on mahtavat treenirinteet käytössämme. Oli todella ilo nähdä, että Marja kykeni treenaamaan jälleen täysipainoisesti ja pääsi paikkaamaan kevään pahenemisvaiheesta johtunutta treenitaukoa. 

Alla oleva klippi kuvattu heinäkuun lopulla. Tuo rinne on todella jyrkkä ja nostaa sydämen sykkeen maksimilukemiin. 


Elokuun alkupuollella Marja kävi sovitusti magneettikuvissa (mri) ja neurologin kontrollikäynnillä elokuun puolessa välissä. Marjalla hieman jännitti kontrollikäynti neurologilla (kuten aina), että mikä on tilanne magneettikuvissa tällä kertaa. Jännitys oli turhaa, sillä lausunnossa todettiin, että "Pään MRI:ssä demyelinaatiopesäkkeet lukumäärältään ja kooltaan pienentyneet. Tehostuvia plakkeja ei nyt ole erotettavissa" .  Neurologin tekemissä testeissä ei ollut mitään MS-taudille tyypillisiä poikkeavuuksia; refleksit, koordinaatio, heijasteet ja sensoriikka olivat normaaleja. Vuosina 2006-2010 tilanne oli hyvin erilainen, mikä näkyi tuolloin tehdyissä testeissäkin. Marja ei edelleenkään ollut halukas aloittamaa käypähoito suosituksen mukaisia hoitoja, vaan halusi jatkaa nykyisellä omahoitomenetelmällä.   


Ravitsemuksen osalta päädyimme neurologi Roy Swankin kehittämään dieettiin ja se on ollut ohjelmassa nyt vajaa kaksi vuotta. Kirjoitin Swankista blogiini tekstin joulukuussa 2014. Lisäravinne puolella Marja aloitti toukokuussa 2016 alfalipoiinihapon "terapeuttisella annostuksella" eli 1200 mg / vrk.  Inspiraatio tähän tuli Oregonin yliopiston tutkijoiden plasebokontrolloidun tutkimuksen tuloksista. Koin aiheen sen verran kiinnostavaksi, että kirjoitin aiheesta blogiini heinäkuussa 2016. 


Lisäravinteet ollaan tilattu jenkkilästä jo monen vuoden ajan.